Syksyn puutarhatyöt

Nurmikon syyshoito

Hyvin hoidettu nurmikko kestää kulutusta ja on pihan kaunistus. Nurmikko vaatii säännöllistä hoitoa siinä missä muutkin kasvit. Kesän aikana voit lannoittaa nurmikkoa heinäkuuhun saakka, ja elo-syyskuussa tehdä nurmikolle syyslannoituksen.

Miten lannoitan nurmikon?

Nurmikkoa lannoitetaan säännöllisesti. Kekkilä Nurmikkolannoite PLUS+ on riittoisa, tehostettu luonnonlannoite, jota käytetään kotipihojen lisäksi myös esim. golfkentillä. Lannoitteiden typpi (N) kasvattaa nurmen tuuheaksi ja vihreäksi ja kalium (K) parantaa juurtumista ja samalla kuivuuden sekä talvenkestoa. Rautaa sisältävät lannoitteet syventävät nurmikon vihreää väriä.

Nurmikon syyslannoitus

Nurmikkolannoite levitetään nurmikolle mahdollisimman tasaisesti ja kastellaan heti lannoittamisen jälkeen. Kesällä voi tehdä lisälannoituksen, ja kauden lopuksi nurmikolle voi antaa nurmikkolannoitteita tai Kekkilä Syyslannoite Plussaa.

Mittaa pinta-ala ja arvioi lannoitteen määrä, joka sille tarvitaan. Levitä lannoite mahdollisimman tasaisesti tasaisen kasvun varmistamiseksi joko käsin heittämällä tai lannoitelevittimellä. Kuivalla säällä kastele nurmikko heti lannoituksen jälkeen. Nurmikon syyslannoitus on hyvä tehdä elo-syyskuun aikana.

Nurmikkolannoite PLUS
Nurmikkolannoite PLUSsaa tarvitset syyslannoitukseen 2 L / 100 m2

Syksy on myös hyvää aikaa nurmikon kalkitsemiseen, jonka voit tehdä Rakeisella kalkilla tai Puutarhakalkilla. Nurmikon kalkitseminen on tärkeää, sillä se vähentää maan happamuutta, jolloin maan ravinteet ovat paremmin kasvien käytettävissä.

Nurmikon kalkitseminen
Nurmikon kalkitseminen on yhtä tärkeää kuin lannoittaminen. Kalkitsemiseen voit käyttää Rakeista kalkkia tai Puutarhakalkkia

Omaa multaa sekoittamaan

Kompostimultaa voi käyttää puutarhassa sekä lannoitukseen että maanparannukseen. Sen raaka-aineesta ja kypsyydestä riippuu, kuinka lannoittavaa kompostimulta on. Voit myös itse tehdä oman multasekoituksen ja käyttää kompostia hyödyksi siinä.

Milloin komposti on kypsää?

Komposti on kypsää, kun sen lämpötila on laskenut aktiivisen kompostoitumisvaiheen jälkeen ympäristön tasolle. Kompostoitumisprosessin ollessa kiivaimmillaan, lämpötila voi nousta jopa 60 asteeseen. Valmis komposti tuoksuu multamaiselta ja on väriltään hyvin tummanruskeaa. Pieni määrä hajoamatonta jätettä ei haittaa käyttöä.

Kompostimassan kypsyminen jatkuu kompostorin lämpötilan laskettua edelleen ja hajottajaeliöt muuntavat kompostin sisältämiä ravinteita pysyvimmiksi humusyhdisteiksi. Kypsä komposti muokataan maahan ja se käy lähes kaikille kasveille.

Kompostimulta
Kompostointi palkitsee hyvällä hoidolla kunnon muhevalla kompostimullalla, joka ravitsee kotipihan kukkapenkkejä, istutusalueita, viljelylaatikoita ja keittiöpuutarhaa.

Kypsän kompostin käyttö

Juurikasvit, sipulit, yrtit, marjapensaat ja hedelmäpuut pitävät kypsästä kompostista. Sitä lisätään maahan joko keväällä tai syksyllä. Perenna- ja pensasistutuksille voi levittää kypsää kompostia jopa 5–10 cm kerroksen maanpinnan katteeksi. Nurmikon pintaan voi haravoida hyvin maatunutta ja lapion avulla seulottua kompostia noin 1 cm paksuisen kerroksen.

Oma kompostimultaresepti
Omaan kompostimultareseptiin voi käyttää maatunutta kompostia, kasvuturvetta, kalkkia ja hiekkaa. Tarvittaessa voit lisätä seokseen myös lannoitetta. Vaihtele ainesosia istutettavan kasvillisuuden, käyttökohteen ja tarpeen mukaan.

Puolikypsä kompostihumus on ravinteikasta

Puolikypsä komposti on ravinteikkaampaa ja lannoittaa voimakkaammin. Se soveltuu monivuotisille kasveille ja esim. paljon ravinteita käyttäville kurpitsoille. Katteena puolikypsä komposti estää rikkaruohojen kasvua, ylläpitää kosteutta ja houkuttelee maan kuntoa parantavia matoja. Komposti on parasta levittää keväällä.

Kompostista istutusmultaa

Omaan multasekoitukseen käytettävän kompostin on hyvä olla maatunutta, kypsää kompostia. Ravinteikkaana komposti on hyvä sekoittaa kasvuturpeeseen ja lisätä ilmavuudeksi vielä vähän hiekkaa. Tämä seos sopii hyvin esimerkiksi perennoille ja pensaille käytettäväksi. Keittiötarhan istutuksia varten voi omaan multaseokseen lisätä vielä hieman Kevätlannoite PLUS+ –rakeita.

Multaseokset
Kompostimullasta voi tehdä omat multaseokset istutuksia varten. Käytä seokseen esimerkiksi kompostimultaa, kasvuturvetta, kalkkia ja hiekkaa.

Resepti:

Kompostointi kannattaa

Loppukesällä ja syksyllä puutarhasta tulee paljon maatuvaa jätettä, joka kannattaa kierrättää kompostoimalla. Kompostorin tyhjentäminen on ajankohtaista syksyisin, kun kompostimullalla on käyttöä puutarhassa ja tilaa tarvitaan tulevan talven biojätteille.’

Kompostoinnin yksinkertainen ABC

Kompostointiprosessin perusedellytykset ovat sopiva lämpötila, kompostoitavan jätteen ilmavuus sekä ravinne- ja kosteustasapaino. Kompostista syntyy puutarhurin mustaa kultaa kuin itsestään, nämä neljä tekijää ovat tasapainossa.

Lämpötila. Optimaalinen kompostoitumislämpötila on 30-70 asteen välillä. Kompostoitumisprosessin vaiheesta riippuen komposti kypsyy myös alemmissa lämpötiloissa ja talvella massa saattaa jopa jäätyä. Kompostoituminen jatkuu taas säiden lämmettyä.

Ilmanvaihto. Kompostoria kannattaa täyttää kerroksittain, vuoroin jätettä ja vuoroin kompostikuiviketta. Kerroksittain täytettynä ilma kierää kompostorissa luonnollisesti eri kerrosten läpi ja kompostorissa on riittävän hapekasta hajottamistyötä tekeville pieneliöille, jolloin erillistä sekoitusta ei tarvita. Kompostoria voi ilmastoida myös sekoittamalla sisältöä muutaman viikon välein, jos kerrostaminen ei tunnu omalta jutulta.

Ravinnetasapaino. Oikea määrä oikeita ravinteita mahdollistaa jätettä hajottavien pieneliöiden toimintaa. Kuiva ja hiilipitoinen puutarhajäte tarvitsee kompostoituakseen typpeä ja sitä voi lisätä esimerkiksi lisäämällä massaan kanankakkaa. Myös kompostivirkisteen käyttö parantaa kompostin laatua ja myös tehostaa kompostoitumista, joten sitä kannattaa käyttää.

Kosteustasapaino. Puutarhajätteen suurin ongelma on kuivuus, biojätteellä kosteus. Kuivuuteen auttaa vesi ja kosteuteen kompostikuivike. Keväisin voit kaataa kompostoriin lämmintä vettä, sillä se käynnistää kompostoitumisen.

 

Ympärivuotista kotitalousjätteen kompostointia lämpökompostorissa

Kotona syntyvä biojäte kannattaa kompostoida lämpökompostorissa, esimerkiksi Kotikompostorissa. Jätteen maatuminen on lämpökompostorissa nopeampaa ja sen lämmöneristävyys mahdollistaa käytön ympäri vuoden. Kompostoriin kannattaa kaataa jätteet sellaisenaan. Esimerkiksi biopussit eivät hajoa kotikompostoreissa liian alhaisien lämpötilojen vuoksi.

Jos komposti jäätyy talvella, käyttöä voi jatkaa normaalisti ja antaa massan sulaa rauhassa. Massan voi myös sulattaa laittamalla lämmintä vettä täynnä olevan kanisterin kompostorin sisälle. Jäätyminen tekee kompostille kuitenkin pelkästään hyvää, sillä se tappaa esimerkiksi kaikki haitalliset taudinaiheuttajat. Kompostoituminen jatkuu normaaliin tapaan lämpötilan noustessa.

Kompostoitumista pystyy ylläpitämään talvella käyttämällä runsaammin kompostikuiviketta, sillä se eristää. Myös lumikerros kompostorin ympärillä tarjoaa eristystä kylmää vastaan. Kompostivirkisteen käyttö talvella joka käyttökerralla on suositeltavaa, sillä se nopeuttaa kompostoitumisprosessia ja ylläpitää sitä kylmän talven yli.

 

Puutarhajätteen kompostointi

Puutarhajätettä syntyy ainoastaan osan vuodesta, joten sen kompostointiin riittää usein kevyemmin eristetty kompostori, esimerkiksi Puutarha- ja mökkikompostori. Puutarhajätettä ovat muun muassa erilainen kasvijäte, ruoho sekä pensaiden ja puiden oksat. Kompostimassan voi jättää talven yli kompostoriin ja sen voi keväällä taas herätellä kuuman veden ja Kompostivirkisteen yhdistelmällä.

Oli kyse kotikompostorista tai puutarhakompostorista, kannattaa niihin tyhjennyksen yhteydessä jättää pieni määrä kompostimassaa, sillä silloin uuden jätteen kompostoitumisprosessi alkaa helpommin. Tyhjentäminen kannattaa tehdä syksyisin ja keväisin, jolloin kompostimullalla on käyttöä puutarhassa.

Puun istuttaminen

Puun istuttaminen on tulevaisuuden teko

Hyvin istutettu terve taimi kasvaa isoksi puuksi ja viihtyy paikallaan jopa vuosikymmeniä. Valitse puulle sopiva paikka. Huomioi, että latvus vaatii kasvaessaan tilaa. Useimmat lajit kasvavat valoisassa paikassa kauniimman muotoisiksi.

Kaiva reilun kokoinen kuoppa, joka on suunnilleen kolme kertaa puun juuripaakun levyinen ja 60 – 80 cm syvä. Kuopan muoto on hyvä olla neliömäinen, näin puun juuret hakeutuvat helpommin ympäröivään maahan. Pehmitä kuopan pohjaa lapiolla juurtumista helpottaaksesi. Savimaalla kaiva kuopan pohja kaltevaksi niin, että kevään sulamisvedet valuvat pois eikä vesi tukahduta puun juuria.

Täytä kuopan pohja uudella mullalla, tarkoitukseen sopii hyvin Kekkilä Puu- ja pensasmulta tai Kekkilä Puutarhamulta. Voit sekoittaa mukaan kolmasosan kaivetusta pohjamaasta ja Kekkilä Puutarhakalkkia. Hedelmäpuun taimelle tarvitset multaa ainakin muutaman säkin, isommalle puuntaimelle enemmän. Jos istutat uudisalueelle, jossa ei ole lainkaan multaa, tarvitset 6–10 säkkiä multaa.

Aseta puu kuoppaan mullan päälle. Nosta aina juuripaakusta eikä rungosta, ettei juuristo vahingoittuisi. Tarkista oikea korkeus. Puun juurenniskan tulee olla hiukan ympäröivää maata korkeammalla, sillä uusi multa painuu aina jonkin verran.

Puun tukikepit painetaan tukevasti kiinni pohjamaahan. Täytä kuoppa mullalla ja tiivistä maa kevyesti tallaamalla. Tarkista että puun asento näyttää luonnolliselta. Kastele runsaasti. Tue puu.

Ensimmäisenä kasvukautenaan puu tarvitsee säännöllistä kastelua. Kastele runsaasti kerralla, että juuristo hakeutuisi syvemmälle. Lannoittaa ei tarvitse, sillä uuden mullan ravinteet riittävät.

Koristekate tai maanpeitekasvit viimeistelevät istutuksen. Koristekatepinnan voi muotoilla ympyrän muotoiseksi, vaikka kuoppa onkin neliö. On hyvä muistaa, että tiivis nurmikko estää ilman, veden ja ravinteiden pääsyn puun juuristolle.

Pensaan istuttaminen

Valitse sopiva kasvi ja taimikoko käytössä olevan tilan ja tarkoituksen mukaan. Mieti, istutatko pensasaidanteen, pensasryhmän vai yksittäispensaan ja haluatko ikivihreyttä vai lehtipensaita.

Kasvualustaan sekoitetaan puolet pohjamaata ja puolet uutta multaa. Pensaille soveltuu erinomaisesti Kekkilä Puutarhamulta tai Puu- ja pensasmulta ja ikivihreille Havu- ja rodomulta.

Istutuskuopan tai pensasaidoille istutuskaivannon syvyyteen ja istutusväliin vaikuttaa taimien koko ja kasvikohtaiset tarpeet. Hyvä yleissääntö on kuitenkin, että kuoppa tai kaivanto on noin 50 cm syvä ja tätä leveämpi, laakea muodoltaan. Istutuskuoppa on hyvä kastella jo ennen istuttamista ja istuttamisen jälkeen. Tiivistä multaa taimen juuripaakun ympäriltä.

Kate viimeistelee istutukset. Pensasistutukset näyttävät kauniin viimeistellyiltä, kun lisäät niiden juurelle katekerroksen. Kate suojaa kasvien juuristoa, vähentää kastelun tarvetta ja estää rikkaruohojen itämistä. Käytä esimerkiksi Kekkilä Istutuskatetta, Puutarhakatetta tai Koristekatetta.

Tapahtumakalenteri

Haluan ilmoittaa uuden tapahtuman syystaimijuhlaan

    Tapahtuman järjestäjä:

    Tapahtuman perustiedot:

    Tapahtuman sisältö: