ELY-keskus muistuttaa, että EU:n tai kansallisen vieraslajiluettelon lajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa. ELY-keskus toivoo, että puutarha- ja mehiläishoitajayhdistykset voisivat välittää tämän ilmoituksen jäsenilleen.
Kasvilajit, jotka kuuluvat joko EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon tai kansallisesti haitallisten vieraslajien luetteloon, on lueteltu alla.
EU:n ja kansallisen vieraslajiluettelon sisältämät maakasvit:
Alaskanlupiini Lupinus nootkatensis
Arabiansulkahirssi Pennisetum setaceum (Cenchrus setaceus)
Armenian-, kaukasian- ja persianjättiputki Heracleum sosnowskyi, H. mantegazzianum, H. persicum
Haisujumaltenpuu Ailanthus altissima
Hamppuvillakko Jacobaea cannabifolia (Senecio cannabifolius)
Ilmapalloköynnös Cardiospermum grandiflorum
Japaninhumala Humulus japonicus
Japaninkelasköynnös Celastrus orbiculatus
Japanintatar Reynoutria japonica, pl. neidontatar Reynoutria compacta
Jättipalsami Impatiens glandulifera
Kampakiipijäsaniainen Lygodium japonicum
Kapinnyppyheinä Ehrharta calycina
Kiinanpensasapila Lespedeza cuneata
Kiinantalipuu Triadica sebifera
Komealupiini Lupinus polyphyllus
Kurtturuusu Rosa rugosa, ml. Rosa rugosa f. alba
Lännenpalsami Impatiens capensis
Meksikonmeskite Prosopis julilora
Mesisilkkiyrtti Asclepias syriaca
Murattivillakko Delairea odorata
Oranssivarrasheinä Andropogon virginicus
Paperimulperio Broussonetia papyrifera
Parkkiakaasia Acacia mearnsii
Peittolapaheinä Microstegium vimineum
Piinahelmikki Parthenium hysterophorus
Pilvisutilatva Baccharis halimifolia
Purppurakudzu (kudzupapu) Pueraria montana var. lobata
Raastotatar Persicaria perfoliata
Rusopampaheinä Cortaderia jubata
Sahalinintatar (jättitatar) Reynoutria sachalinensis
Seljaröyhytatar Koenigia polystachya
Silkkisailikki Hakea sericea
Siniakaasia Acacia saligna
Tarhatatar Reynoutria × bohemica (entinen nimi hörtsätatar, Fallopia × bohemica)
Värigunnera Gunnera tinctoria
Isopiisku Solidago gigantea
Kanadanpiisku Solidago canadensis
Korkeapiisku Solidago altissima
Valkopajuangervo Spirea alba
Viitapihlaja-angervo Sorbaria sorbifolia
Vuorivaahtera Acer pseudoplatanus
EU:n ja kansallisen vieraslajiluettelon sisältämät vesikasvit:
Afrikanvesihäntä Lagarosiphon major
Brasilianvesiasteri Gymnocoronis spilanthoides
Idänajokas Nanozostera japonica
Isoärviä Myriophyllum aquaticum
JapaninruskopaulaRugulopteryx okamurae
Kampaärviä Myriophyllum heterophyllum
Kanadanvesirutto Elodea canadensis
Karheaviuhkalehti Cabomba caroliniana
Kellusvesihyasintti Eichhornia crassipes
Keltamajavankaali Lysichiton americanus
Kiehkuravesirutto Elodea nuttallii
Lauttarusolehti Ludwigia grandiflora
Loikorusolehti Ludwigia peploides
NäkinpaunikkoCrassula helmsii
PistiaPistia stratiotes
Poimukellussaniainen Salvinia molesta
Sumasammakonputki (leinikinputki, kelluva penni) Hydrocotyle ranunculoide
Vesikaijalehti Alternanthera philoxeroides
Puutarhatoimijoiden kannalta merkittävä haitalliset eläinvieraslajit:
Espanjansiruetana Arion vulgaris
Mustapääetana Krynickillus melanocephalus
Ansarilattana Bipalium kewense
Argentiinanlattana Obama nungara
Uudenguineanlattana Platydemus manokwari
Uudenseelannin lattana Arthurdendyus triangulatus
Etanoiden ja laakamatojen munat ja nuoret yksilöt kulkeutuvat helposti uusille alueille maansiirtojen sekä erilaisten taimien, sipulien ja muiden kauppapuutarhatuotteiden juuristoja ympäröivien multapaakkujen mukana. Tällaista aineistoa ammattimaisesti käsittelevillä toimijoilla on lain mukaan velvollisuus huolehtia siitä, ettei heidän tuottamassaan, varastoimassaan, markkinoille saattamassaan, kuljettamassaan, välittämässään, myymässään tai muuten luovuttamassaan tuotteessa tai aineistossa ole unionin luetteloon kuuluvaa tai kansallisesti merkityksellistä haitallista vieraslajia, joka tuotteen tai aineiston mukana voisi levitä toimijan hallinnassa olevan alueen ulkopuolelle. ELY-keskus voi tarvittaessa määrätä toimijan täyttämään velvollisuutensa. Myös puutarhajätteen oikeanlaiseen käsittelyyn kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Etanoille ja laakamadoille kelpaa puutarhojen monenlainen ravinto, joten laji voi aiheuttaa suuria tuhoja kotipuutarhoissa ja viljelyksillä.
Poikkeusta vieraslajilain 4 §:ssä säädetyn kiinteistön omistajan ja haltijan huolehtimisvelvollisuudesta muutettiin 15.8.2023 siten, että poikkeusta ei sovelleta nilviäisiin. Jatkossa kiinteistön omistajan tai haltijan on huolehdittava kohtuullisista toimenpiteistä kiinteistöllä esiintyvien kansalliseen vieraslajiluetteloon kuuluvien etanalajien ja laakamatojen hävittämisestä tai leviämisen rajoittamisesta.
Mitä voin tehdä?
Älä lisää tai kasvata haitallista vieraslajia. Luetteloissa mainittujen vieraslajien tilaaminen nettikaupoista on myös kielletty. Hävitä vieraslajit puutarhastasi ja käsittele puutarhajäte niin, ettei itämiskykyisiä siemeniä tai kasvinosia voi säilyä. Hävitä vieraslajietanat asianmukaisesti. Huolehdi, etteivät vieraslajit tai vieraslajien munat pääse leviämään mullan tai kasvien mukana. Ota huomioon, että taimikasvattajilla ja puutarhamyymälöillä on velvollisuus varmistaa, etteivät vieraslajit leviä myöskään muiden tuotteiden mukana esimerkiksi mullassa. Mehiläishoitajien on huolehdittava, ettei lueteltuja vieraslajeja kasvateta mehiläisten ravintokasveina. Omassa puutarhassa kannattaa suosia kotimaisia tai heikosti leviäviä kasveja.
Mitä vieraslajit ovat?
Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on tuonut niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Vieraslajia pidetään haitallisena erityisesti, jos se uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Vieraslajeista voi olla haittaa myös esimerkiksi maa- ja metsätalouden tuholaisina.
Vieraskasvilajit voivat aiheuttaa haittaa ympäristössä esimerkiksi syrjäyttämällä alkuperäisiä kasvilajeja ja yksipuolistamalla leviämisalueensa lajistoa. Osa lajeista on ihmisille haitallisia allergisoivuuden tai myrkyllisyyden takia. Monet vieraskasvilajeista on tuotu Suomeen puutarha- ja viljelykasveiksi, ja nyt ne leviävät istutusten lisäksi myös maansiirtojen ja puutarhajätteen mukana. Monet vieraskasvilajit ovat tehokkaita leviäjiä esimerkiksi runsaan siementuoton tai voimakkaan kasvullisen lisääntymisen ansiosta. Lisäksi tuuli, eläimet ja vesi voivat kuljettaa niiden siemeniä pitkiäkin matkoja.
ELY-keskus valvoo EU:n vieraslajiasetuksen ja kansallisen vieraslajilain ja -asetuksen noudattamista. Tämä viesti on osa haitallisten vieraslajien torjuntaa koskevien kansallisten hallintasuunnitelmien mukaista viestintää.
Lisätietoja:
ympariston.asiakaspalvelu@ely-keskus.fi
Kansallinen vieraslajiportaali
Vieraslajit ja lainsäädäntö – usein kysyttyjä kysymyksiä
Kansallinen vieraslajiluettelo
EU:n vieraslajiluettelo
Kansallinen asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta
EU:n vieraslajiasetus
Kansallinen laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta
Yhdistelmä haitallisten vieraslajien torjuntaa koskevista hallintasuunnitelmista
Yhteystiedot (etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi)
Vieraslajeja koskeva koordinaatio on voimassa 31.12.2025 saakka. Hallintouudistuksen aiheuttamista muutoksista ja tulevasta koordinaatiosta tiedotetaan vuoden 2026 alussa.
Vieraslajeja koskeva koordinaatio:
Etelä-Pohjanmaa: Johanna Mykkänen
Etelä-Savo: Marika Lax
Häme: Pihla Penttilä
Kaakkois-Suomi: Tuula Tanska
Kainuu: Reima Leinonen
Keski-Suomi: Elina Lehtinen
Lappi: Merja Lipponen
Pirkanmaa: Mira Niemelä
Pohjois-Karjala: Hanna Keski-Karhu
Pohjois-Pohjanmaa: Mira Sassi
Pohjois-Savo: Arto Saari
Uusimaa: Paula Salomäki
Varsinais-Suomi: Leena Lehtomaa