Espoon puutarhayhdistyksen puheenjohtaja Leena Kauppila kertoo, kuinka nopeasti kasvanut kauriikanta on muuttanut puutarhanhoidon luonteen Lounais-Suomessa – ja miten se on vienyt monilta ilon koko harrastuksesta.
Kuvassa oleva porkkana on kasvanut saaristossa 2,4 metriä korkean aidan suojaamassa metsäpuutarhassa.
”Ilman aitausta peurat olisivat repineet porkkanat ylös jo kasvukauden puolivälissä.”, kertoo Leena Kauppila.
Kauriikannan kasvu murentaa puutarhaharrastusta – “Harrastus ei enää tunnu kivalta”
Puutarhaharrastuksen edellytykset ovat heikentyneet monin paikoin Lounais-Suomessa nopeasti. Leena Kauppila nostaa esiin erityisesti kauriiden ja peurojen huomattavan lisääntymisen, joka vaikuttaa niin yksityisten pihojen ilmeeseen, harrastajien jaksamiseen kuin koko alan elinvoimaan.
Kauppilan mukaan kauriit ovat nykyisin niin yleinen ongelma, että monet harrastajat ovat luopuneet kokonaan istutuksista. Pihoja on pelkistetty tai jätetty kokonaan ilman kasveja, koska mikään ei ole turvassa eläinten aiheuttamilta tuhoilta. Ongelma ei rajoitu yksittäisiin alueisiin, vaan ilmiö on laaja ja koskettaa monia kuntia Lounais-Suomessa.
Kauriiden vuoksi on jouduttu rakentamaan erittäin kalliita aitoja. Kaikkialla niiden rakentaminen ei ole edes sallittua, jolloin pihat jäävät kokonaan suojaamatta, Kauppila toteaa.
Korkeat aidat muuttavat maisemaa ja arkea
Tilanne on muuttanut puutarhanhoitoa perustavanlaatuisesti. Korkeat aidat ja portit vaikeuttavat liikkumista, rumentavat maisemaa ja vievät harrastukselta sen ilon, jonka vuoksi siihen alun perin ryhdyttiin.
Kun piha pitää eristää kuin linnoitus, harrastus ei enää tunnu kivalta, Kauppila sanoo.
Samalla vaikutukset heijastuvat laajemmin puutarha-alaan. Kauppilan mukaan useat taimitarhat ja puutarhaliikkeet ovat lopettaneet toimintansa Espoon, Tammisaaren ja Kemiönsaaren välisellä alueella. Syynä on asiakkaiden katoaminen: kun istutuksia ei enää tehdä, myös taimien kysyntä vähenee.
Tarve edunvalvonnalle ja kokonaisvaltaiselle ratkaisulle
Kauppila peräänkuuluttaa edunvalvontaa ja laajempaa yhteiskunnallista keskustelua kauri- ja peurakannan hallinnasta. Hänen mukaansa ongelma on osin seurausta pitkäaikaisesta talviruokinnasta, jota on toteutettu karjankasvatuksen kaltaisesti.
Metsästäjät haluavat mahdollisimman paljon riistaa, mutta vahingot jäävät muiden kannettaviksi, Kauppila toteaa.
Hän muistuttaa, että kyse ei ole vain pihaistutuksista. Seuraukset näkyvät myös liikenneonnettomuuksina, metsien ja maatalouden vahinkoina, punkkivälitteisten sairauksien lisääntymisenä sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisenä.
Luonto on elinehto – ei kertakäyttöinen resurssi
Puutarha ja viherympäristö ovat Kauppilalle tärkeitä paitsi esteettisesti myös ekologisesti ja inhimillisesti.
Luonto on meille ihmisille elinehto. Se on monimuotoinen ekosysteemi, jossa kaikki tarvitsevat toisiaan. Luonto rauhoittaa, antaa energiaa ja hyvinvointia, hän sanoo.
Kauppilan mukaan juuri siksi kauri- ja peurakannan hallinta ansaitsee enemmän huomiota päätöksenteossa ja julkisessa keskustelussa. Ilman tasapainoa seuraukset näkyvät niin ihmisten arjessa kuin luonnon tulevaisuudessa.
Tämä lehdistötiedote perustuu Espoon Puutarhayhdistyksen puheenjohtajan Leena Kauppilan haastatteluun.
Haastattelun toteutti ja tiedotteen laati Veera Kontkanen, Omnian opiskelija.
Yhteystiedot: Puutarhaliitto ry, puutarhaliitto@puutarhaliitto.fi