Mitä on biologinen torjunta
Biologinen torjunta perustuu luonnon omiin keinoihin, missä tuholaisia torjutaan luontaisten vihollisten avulla. Näitä luontaisia vihollisia ovat esimerkiksi petopunkit, erilaiset pirkot, kirvavainokaiset sekä sukkulamadot. Toiset niistä loisivat kasvintuhoojia, kun taas toiset syövät saaliinsa tai imevät niistä elinnesteet. Joitakin lajeja pystytään massatuottamaan ja niitä on saatavana myös kaupallisesti. Tällöin puhutaankin yleisemmin torjuntaeliöistä.
Biologinen torjunta on luontoystävällistä, puhdasta ja turvallista. Torjunta voidaan tehdä ilman kemikaaleja ja satoa tuottavien kasvien satoa voi syödä ilman varoaikoja. Torjuntaeliöiden käyttäminen soveltuu luomuviljelyyn. Torjuntaeliöt ovat myös hyvin tehokkaita; ne löytävät kasvuston suojiin piiloutuneet tuholaiset ja pääsevät sellaisiin paikkoihin, joihin on vaikea levittää kasvinsuojeluaineita.
Torjuntaeliöiden monet käyttöympäristöt
Torjuntaeliöitä voidaan käyttää kodin viherkasveilla, parvekeviljelyksillä, pienkasvihuoneissa sekä kotipuutarhoissa. Petopunkkeja käytetään mm. kanaloissa kanapunkkien torjunnassa sekä terraarioissa matelijapunkkien torjunnassa. Lisäksi sukkulamatoja voidaan laittaa jopa kompostikäymälään tai kompostiin torjumaan pieniä kärpäsiä.
Ammattiviljelyn kasvihuone- ja tunnelituotannossa torjuntaeliöiden käyttö on jo vakiintunut kasvinsuojelumuoto.
Elävien eliöiden tilaaminen kotikäyttöön
Kuluttajat voivat tilata torjuntaeliöitä kotikäyttöön TarhurinApu.fi-verkkokaupasta. Elävien eliöiden toimittaminen tuo omat haasteensa ja tästä syystä verkkokaupan tilauksia toimitetaan keskitetysti keskiviikkoisin. Torjuntaeliöt tulisi levittää käyttökohteeseen mahdollisimman pian saapumisen jälkeen, sillä ne toimitetaan elävinä, eivätkä kestä pitkää säilytystä. Torjuntaeliöitä voi tilata vuoden ympäri, myös talvella. Eliöt pakataan aina vallitsevat sääolosuhteet huomioiden.
Biologinen torjunta – kuinka lähteä liikkeelle?
Kasvintuhooja tulee ensin tunnistaa ja sen jälkeen valita käyttöolosuhteisiin, ja saastunnan tasoonparhaiten soveltuvat torjuntaeliöt. Monet kasvintuhoojat ovat hyvin pieniä ja niiden havaitsemisessa helpottaa suurennuslasi tai luuppi. Myös kasvin kuntoa tarkastelemalla voidaan saada selville, mistä tuholaisesta saattaisi olla kyse, vaikka itse tuholaista ei havaitsisikaan. Ripsiäiset muodostavat hopean hohtoisia laikkuja lehdille ja myös niiden ulostekikkarat voivat näkyä mustina pisteinälehdillä laikkujen keskellä. Vihannespunkki taas saa lehdet kellertämään ja kasvustossa voi näkyä myös seittiä. Lentäviä kasvintuhoojia voidaan tarkkailla ja torjua myös liima-ansoilla.
Torjuntaeliöt toimitetaan kantoaineessa pussissa, pahvihylsyssä, korteissa tai pulloissa. Eliölevitys tehdään suoraan kasvustoon tai kasvualustaan kasteluveden mukana, käytetyn eliölajin mukaan.Osa torjuntaeliöistä on lentäviä ja niiden käyttämistä suositellaan suljetuissa/rajatuissa olosuhteissa, että ne pysyisivät juuri halutussa paikassa.
Torjuntaeliöiden määrä (esim. petopunkeissa) saattaa vaikuttaa kuluttajalle suurelta, mutta ylimitoitetun eliölevitysmäärän avulla pääsee kuitenkin helpommin toivottuun lopputulokseen ja usein myös kertalevitys tai kaksi riittää. Mikäli kasvustoon on levittänyt kasvinsuojeluvalmisteita, on hyvä varmistaa varoajat torjuntaeliöiden käytölle, ettei eliölevitys mene hukkaan.
Lisätietoja
Artikkelin kirjoittaja Katrianna Leino on Puutarhatalouden hortonomi (YAMK) ja työskentelee Biotus Oy:ssa biologisen torjunnan asiantuntijana. TarhurinApu on Biotus Oy:n kuluttajille suunnattu tuoteryhmä ja verkkokauppa.
Email: puutarhaliitto@puutarhaliitto.fi