Puutarhaliitto ry:n hallinnoima Kasviksia ilmastoystävällisesti Suomesta -hanke (KIS-hanke) käynnistyi kesäkuussa 2022. Hanke kestää vuoden 2024 alkuun asti.
Hankkeen tavoitteena on ratkaista ja auttaa puutarhayrityksiä selviämään uusista tulevaisuuden ilmastohaasteista. Lisäksi hankkeen tavoitteena on selvittää keinoja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi ja kestävien viljelymenetelmien käyttämiseksi osana viljelyä. Tavoitteena on selvittää, minkälaista neuvonnallista tukea yrittäjät tarvitsevat muuttuvassa tilanteessa. Uusi maataloustukikausi toi alkaessaan viljelijöille myös uusia vaatimuksia, joten hankkeessa on tiiviisti seurattu CAP27-tukikauden asioita. Lisäksi kaupan laatujärjestelmät, kuluttajien odotukset ja toiveet asettavat myös viljelijöille painetta kehittää toimintaansa.
Hankkeen päätavoite on selvittää, minkälaista neuvonnallista tai muuta tukea puutarhayrittäjät tarvitsevat jatkossa, ja kuinka neuvonta ja muu tuki voidaan organisoida mahdollisimman toimivana puutarha-alalla. Selvitystyö tehdään Surveypal-kyselyn ja syvähaastattelujen avulla. Tämän pohjalta laaditaan visio vuodelle 2035 siitä, kuinka avomaan puutarhatuotanto vastaa uusiin haasteisiin ja selviää niistä.
Kysely
Hankkeessa toteutettiin syksyllä 2022 kysely, jossa selvitettiin avomaan puutarhatuotannossa jo käytössä olevia kestävyyttä ja luonnonmonimuotoisuutta edistäviä toimintatapoja. Lisäksi tutkittiin vuonna 2023 alkaneen uuden maataloustukikauden tukiehtojen vaikutusta avomaan puutarhatuotantoon. Keskeisiä avomaan puutarhatuotantoon vaikuttaneita muutoksia ovat talviaikaisen kasvipeitteisyyden vaatimus 33 % peltoalasta ja viljelykierron toteuttaminen yksivuotisilla kasveilla. Toisaalta tukikausi tuo myös mahdollisuuksia panostaa enemmän ympäristö- ja luonnonsuojelutoimenpiteisiin. Kyselyssä selvitettiin myös viljelijöiden kiinnostusta uusia ympäristötukitoimia kohtaan.
Tuloksista lyhyesti
Kyselyyn saatiin 148 vastausta eri puolilta Suomea. Marjanviljely oli tuotantosuunnista eniten edustettuna, sillä yhteensä 102 viljelijää vastasi viljelevänsä marjoja. Vihanneksia oli viljelyssä 51 viljelijällä. Viljelymenetelmistä talviaikainen kasvipeitteisyys oli eniten käytössä oleva kestävyyttä edistävä viljelymenetelmä, sillä 114 vastaajaa oli toteuttanut toimenpidettä aikaisemmin. Luonnonhoitonurmia oli 63 viljelijällä, maanparannus- ja saneerauskasveja 65 viljelijällä.
Vaihtoehtoisista kasvinsuojelumenetelmistä lähes 66 vastaajaa käytti mekaanista rikkakasvien torjuntaa. Lisäksi 61 viljelijällä oli käytössä orgaaninen tai biohajoava kate yksivuotisilla kasveilla. Muita käytössä olevia menetelmiä olivat mm. hyönteisverkot, orgaaninen tai biohajoava kate monivuotisilla kasveilla ja mikrobiologiset kasvinsuojeluaineet pölyttäjähyönteisten levittämänä.
Kyselyssä saatiin yhteensä 38 kommenttia siitä, mitkä olisivat keinoja, joiden avulla tuotantoa saataisiin vähäpäästöisemmäksi, kestävämmäksi ja luonnon monimuotoisuutta tukevaksi ilman, että tilan kannattavuudesta tai tuottavuudesta tingitään. Lisäksi saimme 24 kommenttia neuvontatarvetta koskien.
Kyselyn perusteella avomaan puutarhatuotannossa on jo paljon kestävyyttä, luonnon monimuotoisuutta ja vähäpäästöisyyttä edistäviä toimenpiteitä käytössä. Lisäksi laadukkaista vastauksista ja hyvästä vastaajamäärästä päätellen, viljelijät ovat kiinnostaneet kehittämään tilojen tuotantoa myös kestävämmäksi. Kuitenkin on muistettava, että maatalouden kannattavuus on olennainen kysymys, kun jaetaan resursseja tilan toiminnan kehittämisen suhteen. Taloudellisesti kannattava yritys, voi panostaa tehokkaammin myös kestävyyteen.
Viljelyopas
Hankkeessa valmistui vuonna 2023 viljelijäopas, joka havainnollistaa, mitä kestävyys avomaan puutarhatuotannossa tarkoittaa ja miten kestävyyttä voi edistää avomaan puutarhatiloilla. Lataa opas tästä.
Kysy lisää hankkeesta:
Emma Kaakko, hankevastaava
emma.kaakko@puutarhaliitto.fi, 044 4939 410